Kotona

Klo 17.07

"Näin alkajaisiksi: Haluamme takaisin t. Liisa. Liisa valittaa, että nyt on kylmä ja on tylsää. Henskistä ei ole kylmä, vaan on sopiva! :) Miten tämä näin päin voi mennä :OOOOO Mutta tylsää on ehkä vähän. Liisan mielestä on liian lyhyt tämä tällainen kesäloma ja kirjotuksiin on liian vähän aikaa. Liisan pitäisi alkaa lukemaan :))) Mutku ei hän saa kuulemma aikaiseksi.

Mitäs me ollaan tehty reissun jälkeen? Noh, Liisa on kotiin paluun jälkeen touhottanut ympäri Suomea poliittisten ja epäpoliittisten asioiden perässä. Liisa kävi myös jazzeilla, koska hän on kunnon kansalainen, kun taas Henski ei, ei ole käynyt (ainakaan) viiteen vuoteen. Henski kävi jazzien aikaan Kirkkopuistossa kattomassa Piittalaa ja lättymummoja (ja ehkä vähän Maijaa ja Annikaa:)). Liisa kävi myös kesäteatterissa. Liisa on kerinnyt jo pienessä ajassa käymään Puuhamaassa, Lintsillä ja Korkeasaaressa, kun taas Henski aikuisten huvipuistoissa nimeltä Pub Maailmanloppu, Amarillo ja Cabaret Discotheque Pori :)))))))))))))) (Vielä pitää juhlia kun on kesä! XD Ja ehkä vähän syksyllä. Opiskelijabileitä. Ja talvella on synttäreitä. Ja sitten on kevät, jolloin masentaa ja pitää juhlia. Ja sitten on taas kesä :))))))

Loppukesän Liisa touhottaa tavalliseen tapaansa, ympäri Suomea poliittisten ja epäpoliittisten asioiden perässä. Liisa menee myös mökkeilemään jajaja Henskillä on paljon tuparijuhlia. Ehkä omatkin, siitä ei tiedä XDDDDDJA ME MENNÄÄN HELSINKIIN. Musetuksen keikalle. :)

Nyt olisi nälkä. Olisipa kantarellipastaa.

Blogi jää nyt unholaan. Heipatihei!

Ps. Kuvassa vielä Henskin housut haalarimerkkeineen! Ja ostihan Liisakin jotain muistoja lähes jokasesta paikasta nimittäin snapsilaseja!"

- Lisbe och Henderson

Päivä 16

17.7 klo 12.02

”Aamulla herättiin ja laitettiin ittemme kuntoon ja pakattiin kamat vielä viimesen kerran. Minä (Liisa) sain myös kaikki kamani mahtumaan rinkkaan, mutta pelkäsin kyllä että se painaa miljoona kiloa :D Pakkaamisen jälkeen mentiin amupalalle, joka ei ollu mikään huipu hyvä. Sitte kymmenen aikaa tsekattiin ittemme ulos ja lähettiin käppäilemään bussipysäkille.

Bussimatka kentälle kesti joku puol tuntia. Kentälle ku päästiin ni ruvettiin tsiigaileen, että missä meijän pitää tehä lähtöselvitys. No se ei ollu vielä auki, koska koneen lähtöön oli vielä joku kolme tuntia, joten mentiin yhteen kahvilaan syömään patongit ja juomaan kahvia. Tosin se kahvi oli niiiiin kuumaa ettei sitä pystyny juomaan ja Henskikin poltti eka kielensä ja sitte kitalakensa sitä juodessa.

Lopulta sitte päästiin lähtöselvitykseen, jossa se mies ekaks sano et se maksaa 10€ per naama ku ei olla tehty sitä etukäteen. No sitte punnittiin rinkat ja Henskin rinkka paino joku 10 kg ja mun VAAN 17 kg, vaikka olin varma että menee yli kahenkymmenen. No sitte ennen ku saatiin boarding passit ni piti mennä Air Balticin toimistoon maksamaan se 10€ ja sitte takas lähtöselvitykseen hakemaan ne läpyskät.

Sitte vaan turvatarkastuksen kautta toiselle puolelle ja kiertämään vielä pari kauppaa ja ostaen viimeset tuliaiset. Portille ku päästiin ni ei jouduttu odottelemaan kauheen kauaa ku se jo aukes ja päästiin koneseen, joka muuten oli aika pieni. Sitte oltiinki aika nopeesti Riikassa, jossa oli välilasku. Molemmilla oli ihan hirvee nälkä ja päädyttiin jälleen syömään pizzaa, koska se oli ainut ruokapaikka mikä löydettiin. Riikan kenttä oli muuten toooosi pieni. En sitte tiiä oliko se ainut lentokenttä siellä?! Ainaki puolet pienempi ku Helsingin. Ruuan jälkee mentiin portille ootteleen ja pelaileen korttii.

Kone ei oikeen ehtiny muuta ku nousemaan ja laskemaan ennen ku oltiin jo Helsingissä. Sitte mentiin ootteleen, että rinkat tulee ja ne tulikin aika nopeesti. Sitte vaan suunnattiin ulos ja siellä oottelikin jo mun porukat, koska ne tuli hakemaan mut kotiin. Henski jäi vielä kentälle oottelemaan muita tyyppejä ja tuli sitte niitten kaa yöllä kotiin.”

- Lisbe

Päivä 15

Klo 19.59

"Tuli nukuttua vähän huonosti, koska yöllä ukkosti ihan sikana ja Henski oli kuset housuissa XD Liisaa vaan ärsytti ku ei saanu nukuttua!!! Aamulla taas pakattiin kamat, kun oltiin saatu ittemme ylös sängystä ja sitte tsekattiin ittemme ulos ja lähettiin rauttikselle. Tai oikeastaan ettimään aamupalapaikkaa, mutta ei löydetty muuta kun Burger King (tosi terveellinen aamupala siis!), koska aikaa ei ollu paljoo ja kello oli vasta yheksän. Ruuat vaan siis nopeesti mukaan ja laiturille, johon päästyämme juna saapuki melkeen heti.

Oltiin samassa loossissa kahen skotin kanssa ja yhen puolalaisen naisen. Henski jutteli skottien kanssa, sillä aikaa ku Liisa koitti tapansa mukaan nukkua. Ne skotit oli kotoisin ihan puolen tunnin ajomatkan päästä Edinburghista, joten jutun aihetta riitti. Juteltavaa oli paljon kyllä myös Euroopasta ja reilaamisesta, koska nämä kaks oli reissannu jo reilun kuukauden. Kolmen tunnin matka Varsovaan taittui siis jouhevasti, koska oli seuraa :-)

Varsovan asemalla Liisa bongas heti Starbucksin ja sinne oli pakko mennä, koska Münchenin asemalla katseltiin Starbucksia ja todettiin, että ei siellä mennä sinne, koska se on kallis, mutta jos Puolasta sellanen löydetään ni on pakko mennä! No oli se kyllä hyvää vaikkaki kallista, mutta viimisen päivän kunniaks se sallittakoon :p

Sitte kaivettiin puhelimesta kävelyohjeet hostellille ja suunnistettiin niiden avulla perille. Tää on tosi kiva, vaikka me nukutaanki jossain viiden metrin korkeudessa katon rajassa!!! ): (Henskin kommentti: Ehkä just ja just kahden metrin...... Liisal vaan on joku korkeen paikan kammo, oon joutunu joka hostellis nukkuu yläsängys sen takii XDDD) (Se ei oo korkeen paikan kammo vaan pelkään että kierin sieltä alas kesken yötä ja kuolen siihen paikkaan ): ) Mutta joo täällä sitte jouduttiin joku tunti venailemaan, että saatiin "huone" ja käytettiin se aika tietty dataamiseen, kirjanpidon tekemiseen ja kuvien siirtämiseen.

Kun oltiin saatu kamat huoneeseen lähettiin kiertelemään kaupunkia ettien halpoja kenkäkauppoja ja matkamuistomyymälöitä, mutta voitteko uskoa, että tän kokosessa kaupungissa ei löydetty ainuttakaan!!! No kuvailtiin kaikkea jännää ja löydettiin sellanen sairaan siisti ja iso aukio jossa oli parikin jotain muistomerkkiä (ei tiedetä mitä, koska ei osata puolaa) ja hieno suihkulähdetsydeemi ja tooooooosi iso puisto.

Sen jälkeen mentiin syömään Sphinx-ravintolaan jossa meitä palveli aika söpö mies. Tosin nolattiin ittemme aika lahjakkaasti huonoilla jutuilla joita repeiltiin vähän väliä ja mä luulen, että se tais luulla et nauretaan sille... Henski ei ees saanu tilattuu jälkkäriään, koska pelkäs repeevänsä päin naamaa, joten se tyyty vaan tökkimään ruokalistaansa tyhmän näkösenä. Ja silti se repes, joten eipä siitäkään ollu mitään hyötyä!

Syömisen jälkeen jatkettiin matkamuistomyymälöiden metsästystä, eikä kukaan ees osannu auttaa meitä. Tultiin sitte vaa takas hostellille ja täällä nyt tätä kirjotellaan. Pitäs varmaan vielä pakata kamat ja toivoa ettei rinkat paina yli 20 kg tai tulee huomenna kalliiks :D Mutta ainahan voidaan tuhota tuliaiset täällä ja tulla tyhjin käsin kotiin! Tai itseasiassa kaikki tuliaiset on kyllä kuvattu, että ne kuvat voidaan sitte ainaki antaa, jos ei muuta oo enää jäljellä :p"

- Lisbe och Henderson

Päivä 14

Klo. 22:40

"Aamu alkoi loisteliaasti kolinalla, kilinällä ja fanfaareilla, kun minä Henski Idioten pudotin kännykkäni kerrossängyn yläpedistä kaaressa lattialle. Huoneessa oli myös kolme puolalaista tyttöä ja joku jätkä, mut toivottavasti ne ei hirveesti säikähtänyt.

Itsemme kuntoon laitettuamme lähdimme rautatieasemalle. Aika nopeasti ulos päästyämme Liisa tajusi jättäneensä reililippunsa hostellille. Bravobravo. No, ei lähdetty takaisin hakemaan sitä, vaan Liisa päätti, että maksaa Auschwitz-junan itse, eikä se lippu nyt kovin kallis sitten ollut. Syötiin aamupalaa (aika pahaa ja ylihinnoiteltua sellasta..) rautatieaseman kahvilassa. Sen jälkeen siirryttiin laiturille odottamaan junan lähtöä.

Saimme jälleen kerran nauttia kolinavaunun kauhuista ja iloista kahden tunnin matkan verran. Jumituksen saattelemina saavuimme Auschwitzin kylään kahdentoista aikaan. Seurattiin museokylttejä parin kilometrin verran ja saavuttiin entiselle keskitysleirillle Auschwitz 2 - Birkenau. Ostettiin sisältä suomenkieliset oppaat ja alettiin kiertää aluetta. Kiertely ja katselu eteni melkoisen hiljaisissa merkeissä. Parakkeja, kaasukammioiden ja krematorioiden raunioita, kansainvälinen muistomerkki... ja turisteja mielin määrin.

Alueen tärkeimmät kohteet kierrettyämme hyppäsimme bussiin, joka vei meidät ilmaiseksi pääleirille, Auschwitz ykköseen ja varsinaiseen museoon. Ihan ekana mentiin syömään, koska nälkä oli jo aika kova. Museon ravintola oli outo itsepalveluravintola, jonka tarjonta oli aika kämänen ja henkilökunta ei kovinkaan kielitaitoista. No, saatiin sentään nälkä pois vähäksi aikaa ja päästiin kiertämään museota. Jouduttiin kylläkin odottamaan reilu puoli tuntia, koska ennen kolmea sai alueelle mennä vain opastettuja ryhmiä. Pienen odottelun jälkeen päästiin vihdoin alueelle ja pääportille, jolla sanat "Arbeit macht frei" lukivat.

Kierrettiin alue kartan mukaisesti ja nähtiin näyttelyitä esimerkiksi vankien elämästä ja joukkotuhosta. Nähtiin myös kuolemanmuuri, jolla vankeja on teloitettu. Pihan rakennusten ikkunat oli laudattu umpeen, jotta muut vangit ei näkis teloituksia. Nähtiin myös joukkohirttopuu, vankien tekemiä piirrustuksia, vankien vaatteita, Zyklon B -varasto yms. kaikkea järkyttävää, kuvottavaa ja vaikuttavaa.

Kaikki paikat kierrettyämme lähdettiin kävelemään takaisin rautatieasemalle. Jouduttiin odottamaan siellä about tunti seuraavaa junaa, joten mentiin istuskelemaan aseman kahvilaan, jossa datailtiin Liisan kännykällä ja luettiin vielä elämästä Auschwitzissa niistä oppaista, jotka oltiin ostettu.

Kahdeksan aikaan tultiin takaisin Krakovaan ja lähdettiin kiertelmään vanhaa kaupunkia. Löydettiin (taas) suklaabaari, jossa oli ihan SIKANA kaikkia upeita käsintehtyjä suklaataideteoksia. Lohikäärmeitä, junia, viuluja, nalleja, moottoripyöriä, taloja, sydämiä............... (Liisa: Tää oli vielä enemmän taivas ku Bratislavan suklaapuoti!!!!) Siellä ostokset tehtyämme lähdettiin syömään. Syötiin sellasessa Yummie-ravintolassa tosi hyvät hampurilaiset ja ranskalaiset ja aika halvallakin vielä kaiken lisäksi. Sitten tultiin takaisin tänne hostellille, matkamuistomyymälän kautta luonnollisesti :) Huomenna aamulla lähdetään Varsovaa, meidän viimeistä matkakohdetta kohti."

- Lisbe och Henderson

Päivä 13

Klo 22.49

”Joo totaaa eilen illalla sitte lähettiin ettii Slovak Pubia, koska respapoika suositteli sitä ruokapaikaks. No sen löytäminen ei ollu ihan helppo homma, koska unohdettiin kartta hostellille ja ilman sitä oli semivaikee suunnistaa. Löydettiin se sitte kuitenki ja paikka näytti tosi kivalta. Tsiigailtiin ruokalistoja ja mietittiin, että mitä pitäs syödä. No Henski sitte tilas jotain kukkakaalia ja ranskiksia ja minä (Liisa) jotain jossa piti olla lihaa ja pekonia, mut muuten ei kyllä ollu tietoa, että missä muodossa yms. :D

Ruuat tuli aika nopeesti ja ne näytti kivoilta ja maistu hyviltä! Tosin vieläkään ei kyllä selvinnyt, että mitä siinä mun ruuassa oikeen oli ja mitä se ylipäätään oli, mut jotain slovakialaista perusruokaa kai?! Ruuan jälkeen suunnattiin viel kiertelemään kaupunkia ja kuvailemaan valaistuja nähtävyyksiä. Suurin osa ajasta kulu paikan ettimiseen, mistä ois saanu hyvän kuvan siitä linnasta. No eipä sellasta oikeen meinannu löytyä, kun aina oli joku rakennus edessä ja päätettiin lopulta kiivetä vähän ylöspäin kohti sitä linnaa. No kadut oli siellä kukkulalla vähän pimeitä ja Henski ottiki sporkin esiin, jolla voi sitte sohii jos joku tyyppi hyökkää :DD (lol t. Henski) No turhaa oli kuitenki se kiipeeminen, koska ihan linnalle asti ei päässy, koska portit oli kiinni ja porttien ulkopuolelta kattoessa oli puita edessä, eikä sitä linnaa näkyny lainkaan... Sitte vaan takas alas ja kiertelemään kaartelemaan katuja ristiin rastiin takas hostellille päin.

Hostellilla mentiin aika pian nukkumaan, mutta vähän unet kyllä häiriinty ku huonekaverit tuli baarista joskus neljän aikaa aika tukevassa humalassa ja päivitteli siinä ku eivät löytäneet naisia itelleen :D Ne puhu Henskin mukaan meistäkin jotain, mutta kaikkea ei kuullu ku tuuletin rämisi. Tosin ne kyllä hiljeni aika hätäseen ku tajus, että Henski on hereillä! XD

Aamulla sitte herättiin puol kasin aikaan ja pakkailtiin taas kamat ja lähettiin ettimään bussipysäkkiä, josta päästään bussilla rauttikselle. (Bussi makso muuten huimat 70 senttiä!) Rauttiksella sitte mentiin yhteen kahvilaan syömään aamupalaks valkosipulissa paistettuja perunoita majoneesin ja ketsupin kera. Juotiin muuten Fantaa jossa oli appelsiinia ja persikkaa, jotain jännää special editionia, ihan ylihyvää!! Aamupalan jälkee sitte mentiin laiturille venaa junaa ja huomattiin, että sehän on 5 minuuttia myöhässä. No sitte se laituriki vaihtu taas ja tajuttiin se vasta ku kaikki muut rupes katoamaan meen ympäriltä, koska kuulutukset ei tullu lainkaan englanniks, joten ei tajuttu niistä mitää. Vaihdettiin sitte laituria ja junaki siinä sitte tuli ja sinne hypättiin tietty kyytiin.

Matka alko ihan jees ja Henski ompeli sen merkkejä housuihin. Tällä kertaa se suju jo ihan hyvin :DDD Piakkoin juna rupes pysähtelemään sadan metrin välein ja konduktöörit juoksi välillä ulkona toisilla kiskoilla junan vieressä ja välillä junan käytävää pitkin puhuen radiopuhelimiin. Sen verran tajuttiin, et jostain onnettomuudesta ne jotain höpisi. No sitte lähettiin liikkeelle ja ilmotettiin, että ollaan 30 min myöhässä, että meijän seuraava juna Katowicessä oottaa meitä. Alettiin siinä sit pakkailee ku piti olla kohta Katowicessä, kunnes ilmotettiin et vielä puol tuntia, et ollaan siellä eli tunti sitte oltiinki myöhässä. Onneks konduktööri kerto meille, et puol tuntia Katowiceen saapumisen jälkeen sielt menee juna suoraan Krakovaan. (alunperin meillä ois pitäny Katowicen jälken vaihtaa vielä kerran junaa enne Krakovaa.) Aateltiin eka seurata kolmea espanjalaista poikaa, jotka oli kans vaihtamassa siihen samaan junaan, mut se suunnitelma ei kyllä toiminu oikeen, koska ne mateli ja meillä oli semikiire!

Katowicessä sitte haettiin nopeesti Mäkistä ruokaa, koska kello oli jo paljon. Sitte metsästettiin oikeeta laituria, joka ei kans ollu kauheen helppoa, kun englantia ei lukenu missään ja joka laiturilla luki kolme eri numeroa. Oikeeseen kuitenki lopulta päädyttiin ja istuskeltiin odottelemaan junaa. Meiän vieressä istu kolme hollantilaista poikaa ja yks niistä pelkäs puluja ihan hirveesti. Se juoksi niitä karkuun ku joku hysteerinen pikkutyttö!! Ja se jätkä oli ite varmaan joku 25 tms. Ruvettiin sanoo sitä pulunpelkääjäks. No junan saapuessa todettiin, että hyvä jos Krakovaan tällä junalla selvitään meinaan se oli kyllä niin vanha ja karu. Edellä menevä vaunu hyppi ja pomppi ja heilu minkä kerkes ja vaunuissa muutenki oli vaan kaikki välttämätön eli penkit, lamput ilman suojakupuja ja tavaroiden säilytyshyllyt. Se juna oli oikeesti ku suoraan Neuvostoliitosta ja rakennukset ympärillä myös näytti siltä, että ne on hylätty 50 vuotta sitten..... Kaiken lisäks se juna kulki ehkä just ja just 20 km/h ja matka kesti ikuisuuden!

Oltiin sitte samassa vaunussa niiden hollantilaisten ja neljän eeehkä irlantilaisen pojan kanssa. Jotkut niistä puhu keskenään jotain, että kuulostetaan ihan japanilaisilta :O Mekö muka oltais ping pongeja?! Ei todellakaan!! Koitettiin siinä matkalla vähän nukkua, mutta ei siitäkään mitään tullu. Lopulta lauleskeltiin lauluja (josta muut varmasti tykkäs tosi paljon). Ja niin mietittiin me sitte kuinka kaikki suomalaisten jutut on ”viety” pois. Joulupukki asuu ties missä ja Nokian ja Muumien aatellaan olevan japanista :( Mutta onneks Henski kuitenki tietää, että Astrid Lindgren on luonu muumit :DDD (No sanoin vahingos et Astrid Lindgren on luonu muumit, ku laitoin muumilaastarii polveen :( Nou hätä mami, laitoin sen puhtaasti esteettisistä syistä. Legginssit hajos ja näytti kivalta laittaa keltsi muumilaastari polveen.)

Lopulta maisemat alko näyttää vähän paremmilta ja kaupunkimaisilta ja saavuttiin Krakovaan puol kasilta eli matkustettua tuli 9,5 tuntia, vaikka matka (Bratislava - Krakova) kartalla näyttää lyhyeltä. Rauttiksella käytiin sitte varaamassa paikat maanantai aamulle Warsovaan ja niiden varaaminen ei ees maksanu mitään! Sen jälkeen ostettiin kartta ja yritettiin taas suunnistaa sen avulla, mutta se oli taas vaihteeks niin surkee ja keskusta niin pieni, ettei siitä tullu mitään, ku ei ees katujen nimiä ollu merkattu. Mutta ku tilauksesta siihen sattu paikalle kaks miestä sellasella...no se näytti golfautolta ja ne lupas heittää meiät hostellille kahtakymmenttä slotia (n. 5€) vastaan. Me sitte hypättiin kyytiin ja toinen miehistä laitto jonkun infonauhan pyörimään, siis suomenkielisen!!

Hostellilla tsekattiin ittemme sisään, heitettiin kamat huoneeseen (joka on oikeesti hieno vaikka tää onki halvin, missä ollaan oltu) ja lähettiin ettimään ruokapaikkaa. Löydettin yks kiva ja mentiin sinne. Siellä oli hyvää ruokaa ja aika halpaa sellasta. Syötiin burritot + banana splitit/porkkanakakut. Syömisen jälkeen tultiin takas hostellille ja täällä nyt kirjotellaan tätä blogia. Tai no Henski tuolla tekee välikuolemaa, koska täällä huoneessa ei toimi netti ja pitää mennä vielä alas, että saadaan tää blogiin asti :p Seuraavaks mennään nukkumaan ja aamulla ois vuorossa se kauan odotettu Auschwitziin meno!!”

- Lisbe och Henderson